Junalla Pariisista Nizzaan

Hei taas! Sunnuntaina aamulla on aika jättää hyvästit Pariisille ja matkustaa Nizzaan. Juna Nizzaan lähtee Gare de Lyonin asemalta Pariisissa. Onneksi oikea lähtöhalli löytyi helposti. Juna-asemat on Pariisissa aika suuria ja varaan yleensä reilusti aikaa, etten myöhästy. Juna saapui ajoissa laiturille ja lippua laitteelle vilauttamalla pääsin laiturille ja junaan. Juna oli TGV-juna eli Train de grande Vitesse eli suuren nopeuden juna. Matka-aika 6 tuntia. Olin Suomessa ostanut 1- luokan lipun, koska istuimet 1-luokassa ovat mukavammat ja lisäksi on enemmän jalkatilaa. Tarjoiluja ei 1-luokkaan kuulunut, niinkuin Italiassa. Matka sujui reippaalla vauhdilla Marseilleen asti. Jossain luki, että junat ajavat noin 320 km/h. Meno oli tasaista ja miellyttävää. Valitettavasti en nähnyt missään nopeutta, niinkuin Suomen junissa näkyy. Kinnostavaa oli ollut se tietää. Matka sujui hyvin maisemia katsellen, Nizzan matkaoppaaseen tutustuen ja pienen hetken nukuinkin. Marseillenin jälkeen melko pian alettiin kulkea ajoittain lähellä rantaa ja vauhti hiljeni selvästi. Maisemat näyttivät upeilta. Seutu oli mäkistä, meri lähellä ja rinteillä oli taloja. Ihan näytti siltä, että olisin Italiaan saapunut. Paljon myös oli viiniviljelyksiä, jotka loistivat punaisina ja keltaisina. Vauhti oli sen verran kovaa kuitenkin, etten kuvia saanut. Ihan miellyttävä matka ja voin suositella.

Nizzassa sitten äkkiä hotellille ja rantabulevardia katsomaan. Oli kyllä upea. Hetken siellä kävelin ja sitten oli pakko lähteä syömään. Kuvia alla. Huomenna tarinat jatkuu.

Hämärä jo saapuu

Yksinkertaisen kaunista 

Pizza oli hyvää ja kauniskin

Hotellihuone oli mukavan punainen.

Lauantai Pariisissa

Hei taas, nyt lauantai jo illassa ja takana 30 885 askelta. Ajelin kyllä metrollakin (pitkät välimatkat), mutta kävellessä näkee paljon. Sää oli hieman sumuinen ja noin 9 astetta lämmintä. Tuossa säässä jaksaa kävellä, eikä ole kesän huolia palamisesta ja nestehukasta. 

Lupasin arvoida hotellin aaamiaisen ja se oli erinomainen. Tarjolla oli monipuolisesti suolaista ja makeaa syötävää. Ranskassa ei monesti ole, kun vaaleaa leipää tarjolla, mutta täälläpä oli. Oli myös monipuolisesti leikkeleitä, kanamunia monessa muodossa ja lettujakin. Lettujen kanssa oli erittäin hyvää vadelmahilloa. Tämä ei ole maksettu mainos 😊

Olin varannut etukäteen lipun Pariisin oopperan rakennukseen (Palais Garnier). Olin ajoissa paikalla ja pian alkoi show. Monella oli valmiiksi ostettuja lippuja. Kello tuli kymmenen ja ei näyttänyt siltä, että paikka olisi aukeamassa.  Pian ilmestyi tyylikäs rouva, joka alkoi ranskaksi selittämään kysyjille. Jotenkin ymmärsin, että klo kymmenen ei paikka aukea. Sitten tuli nuori mies selittämään asiaa. Hän käski odottamaan ja kysyin kuinka kauan. Hän arveli, että noin 20 min. Seuraavaksi tuli uusi tyylikäs rouva selittämään ja hän sanoi, että menee noin kaksi tuntia, koska sisällä on “kamala sotku”. Iltapäivälla sitten pääsin sisälle ja komeahan paikka oli.

Aamupäivälla lähdin pikku kierrokselle. Kävin ensin tavaratalo Lafayetten kattoterassilla. Sieltä on hyvät näkymät ympäri Pariisia. Tänään oli hieman sumuista ja se haittasi hieman näkyvyyttä. Kävin Dianan muistomerkillä Place d’Alman aukiolla. Dianan kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui tunnelissa, jonka tunnelin aukon päällä muistomerkki on.Tämä  Vapauden liekki-muistomerkki on pystytetty alunperin sanomalehti Herald Tribunen satavuotislahjana Ranskalle, koska lehden pääkonttori on Pariisissa. Tämä vapauden liekki on kopio New Yorkin  Vapauden patsaan huipulla sijaitsevasta soihdusta. Dianan muistomerkin siitä tekivät  ne ihmiset, jotka alkoivat tuoda kukkia, Dianan kuvia ym. tälle muistomerkille. Jatkoin matkaa Eiffelille, Hotel des Invalidesille ja sen jälkeen pääsin aamulla peruttuun tutustumaan oopperataloon. Kuvia matkan varrelta

Kuva Lafayetten katolta

Kuva Cacré Couer sumuisessa aamussa

Invalidin kirkko. Kuva ei anna oikeutta upealle kupolille.

Riemukaari kaukaa.

Iltapäivälla lähdin Montmartren mäelle. Ensimmäinen paikka missä oli valtavasti ihmisiä. Olen tällä kirkolla ennekin käynyt ja tällä kävelyllä halusin nähdä Montmartren viininviljelypaikan, josta oli tarinaa uutissa nyt syksyllä. Löysin alueen joka oli melko pieni ja aidat ympärillä, joten en edes kuvaa ottanut. Halusin myös nähdä Moulin de la galette-tuulimyllyn. Se on ainoa käyttökelpoinen tuulimylly ja rakennettu 1760-luvulla. Tuulimylyllä on jauhettu viljaa ja myös puristettu mehut viinirypäleistä. Mylly on yksityisomistuksessa eikä siellä voi turistit käydä. Kävin myös Montmertren hautausmaalla, joka on jäänyt sillan alle. Punainen myllykin oli paikallaan.

Nyt pakkaamaan. Huomenna junalla kohti Nizzaa. Kirjoittelen, miten kuuden tunnin junamatka sujui TGV-junalla. Huomiseen 😊

Bonjour Ranska ja Pariisi ❤️

 Loma ja synttärit - olin ajatellut ihan toisenlaista matkaa, mutta koronan vuoksi piti etsiä varma valinta 😊 Ja Pariisi oli sellainen. Herätys oli melko aikainen, koska Finnairin kone lähti jo 7.35 kohti Pariisia. Lento oli etuajassa Pariisissa ja minä ajoissa hotellilla. Laukku säilöön ja kaupungille. Olen jonkun kerran Pariisissa käynyt, mutta aina vaan se hurmaa. Olin suunnitellut, että käyn Père-Lachaisen hautausmaalla ja niinhän minä sitten metrolla sinne menin. Hieman on erilaiset täällä Pariisissa hautausmaat. Hautausmaa oli iso. Olin tulostanut kotona jo kartan, jossa kerrotaan kuuluisuuksien hautapaikat. Olin liian vähän aikaa varannut ja en ehtinyt kun Jim Morrisonin haudan etsiä. Alla pari kuvaa. Täällä on syksyistä ja ruskan värit vielä näkyvät.

Jim Morrisonin hauta - tuoreita kukkia ja viskiä ❤️

Aamupäivälla olin käynyt matkalaukun tuomassa hotellin säilöön ja minua palveli mukava nainen. Kun palasin hautausmaalta tämä nainen kyseli, että oonko työmatkalla. En ole, vaan lomalla. Se ei hänelle riittänyt ja sitten sanoin, että tulin synttäreitä juhlimaan. Hänellä oli passini kädessä ja sitten hän itsekin totesi saman ja onnitteli. (Myöhemmin tämä synttäriteema jatkuu). Olin varannut liput Orsayn taidemuseoon ja pian sinne lähdinkin. Museo on vanhan rautatieaseman tiloissa. On kyllä paljon kaunista nähtävää tässä museossa - suosittelen.  Myös rakennus on hieno ja keskeisellä paikalla melkein Seinen  rannalla. Museon jälkeen kävelin, kuvailin ja nautin Pariisista. Pari kuvaa ja sitten tarinat jatkuu….

Orsayn museo 

Orsayn kahvila ja kello - ei mikään taskukello 😊

Orsayn kello ja maisemat.

Eiffelin torniakin jaksaa aina kuvata. 

Sitten pari kuvaa joulua odottavasta Pariisista.

Kauniit joulukuuset.

Ladurée-macaronkaupan jouluikkuna.

Mukava yllätys odotti minua illalla huoneessa. Huomasin kortin, jossa synttärionnittelut ja lisäksi herkullisen näköinen vadelmaleivos. Arvailin, että tämä on sen mukavan respassa olevan naisen “tekosia”. Menin heti respaan häntä kiittämään. Kertoi, että oli pomoltaan pyytänyt lupaa asiaan. Lämmitti kyllä kovasti mieltäni. Pariisi yllättää iloisesti. Kun palasin huoneeseen, niin huomasin, että olin ilmapallonkin saanut 🎈 Pieniä ja mukavia asioita ❤️ Hotelli on siis Hotel Palm Astotel https://www.astotel.com/hotel/palm-opera/overview#utm_source=google&utm_medium=organic&utm_campaign=mybusiness_palm

Huone on siisti ja tarjolla on ilmainen pullovesi, tuoremehu, tölkki pepsiä sekä ala-aulassa kahvia, hedelmiä ja pientä syötävää. Ensimmäisen päivän jälkeen voin suositella. Huomenna sitten aamiainen

arviointiin…. Nyt nukkumaan - huomiseksi on jo suunnitelmia valmiina 😊

 

Arrivederci Rooma!

 Hei!

Muutama sana vielä matkastani.

Italiasta ja Roomasta puhuttaessa ei voi unohtaa ruokaa. Aamupalat (kuten jo aiemmin kirjoitin) saattavat olla suomalaiseen makuun/tapoihin makeita ja outoja, mutta ei sen enempää aamupaloista. Itse söin matkani aikana aika usein pizzaa. Pizza on aika varma valinta ja harvoin siihen pettyy. Parasta pizzaa tällä matkalla sain ns. pikapizzerioista. Näissä paikoissa on valmiiksi paistettua pizzaa, josta sitten leikataan asiakkaan haluama palanen, punnitaan, lämmitetään ja tarjoillaan.  Näppärä välipala tai ihan ruokakin. Valitettavasti en näistä herkullisista pizzatiskeistä ottanut kuvaa, mutta paljon eri täytteellä varustettuja pizzoja oli niissä tarjolla.

Kävin ihan perinteisessä ravintolassakin syömässä. Hotellin lähellä oli mukavan näköinen paikka ja söin siellä (kin) pizzaa. Pizza oli kaunis, mutta sitä olisi voinut paistaa vähän enemmän.

Kaunis pizza

Viimeisenä iltana kävin Vacanze Cucina-ravintolassa Vacanza Cucina-Rome . Haluan ihan tämän paikan nimeltä mainita, koska palvelu siellä oli erinomaista ja ruoka ihan hyvää. Ruoka oli myös kohtuullisen hintaista. Ravintola oli perinteinen italialainen ruokapaikka. Tarjolla oli siis paljon ruokia ja valinta voi olla vaikeaa. Söin aika perinteisiä italialaisia ruokia. Sain vielä kaupan päälle limoncellon 😊

Bruschetta oli herkullista.

Gnocchit tomaattikastikeeessa.

Aina hyvä jälkkäri on espresso kera tiramisun (ei kuvaa)

Väsynyt turisti kippistää Roomalle 😍

Matkani Roomaan oli pienistä vastoinkäymisistä huolimatta oikein onnistunut. Koin monta ihanaa elämystä; baletti, useat upeat rakennukset, pikkukadut ja piazzat. Tämän matkan erikoisuus oli se, että mihinkään ei juuri tarvinnut jonottaa ja se oli myös mukavaa. Kaikki tiet vievät tunnetusti Roomaan - vieläkö joskus minun tieni sinne vie? Kauniita teitä Roomassa riittää....

Näihin kuviin ja tunnelmiin... Arrivederci Rome ❤

Kirkkoja, kävelyjä ja kuvia

 Hei!

Tähän alkuun muutama sana liikkumisesta paikasta toiseen Roomassa.  Olen aina tykännyt tutustua kaupunkeihin kävellen. Rooma on suuri, mäkinen ja tällä minun matkalla myös kuuma. Hankin siis lipun, jolla voi rajattomasti päivän/päivien aikana matkustaa (näitä voi ostaa esim. 24 h, 48 h jne.).Niitä saa esim. metroasemien automaateista. Tällä lipulla voi matkustaa metrolla, bussilla ja ratikalla. Lippu pitää leimata ja kun leimaat sen, se astuu voimaan. Apuna joukkoliikenteessä suunnistamisessa voi käyttää esim. citymapper-sovellusta. Latasin sen puhelimelle ja se antoi minulle reittivaihtoehdot ja pystyin seuraamaan menoani ajantasaisesti ja toimi hyvin. Suosittelen. Olin etukäteen ajatellut, että ajan ratikalla Roomassa, kun se etenee rauhallisesti, niin voi maisemia ihailla.. Se valitettavasti jäi (tällä kertaa) tekemättä. 

Aina ennen matkaa haen kirjastosta matkaoppaita (kaikki varmaan toimii näin😊)  ja teen suunnitelmia mitä haluan nähdä. Suunnitelmia on minulla yleensä liikaa, kuten tälläkin kertaa. Historia kiinnostaa minua ja olin tutustunut kirjaan "Opas antiikin Roomaan" ja suosittelen sitä Rooman historiasta kiinnostuneille. Olin suunnitellut käyväni monessa hienossa kirkossa ja tässä tarinaa niistä. Edellisessä postauksessa olikin jo pari kirkkoa Via Appia Anticalta. Asuin Via Nazionalen alkupäässä ja lähellä oli Piazza della Rebubblica ja aukion laidalla oli kaunis kirkko Santa Maria dei Angeli e Martire eli enkeleiden ja marttyyrien kirkko, jonka on suunnitellut Michenangelo. Itse menin kirkkoon ihmettelemään päätä eli Johannes Kastajan pää oli siellä tarjottimella. Roomassa palaa mieleen historian ja uskonnon tunnit koulusta 😊

Johannes Kastajan pää tarjottimella.

Roomassahan on joka nurkan takana kirkkoja. Kirkot ovat pääasiassa erittäin kauniita ja viileitä. Kirkoihin ei yleensä ole pääsymaksua ja ovat usein auki aamusta iltaan. Messun aikana ei kirkkoon yleensä pääse, mutta joissain kirkoissa toivotettiin kirkkoon tutustuvat vieraat myös osallistumaan messuun. Kirkoissa voi siis turisti hetkeksi istahtaa rauhoittumaan. Yhdessä kirkossa oli käynnissä lauluharjoitukset illan esitystä varten eli kirkkoihin on monta hyvää syytä poiketa. Yksi mielenkiintoinen kirkko on Sant'Ignazio di Loyola, joka sijaitsee Piassa di Ignazio- aukiolla. Google-map ei millään johdattanut minua sinne. Toisekseen kaupungissa oli jotain tapahtumaa ja google-mapin suosittelemat reitit oli pois käytöstä. Luovutin ja sitten yhtäkkiä kirkko olikin ihan vieressä. Kirkkoon voi poiketa samalla reissulla, kun käy Fontana di Trevilla ja Pantheonilla. Kirkko on suunnilleen puolivälissä niitä. Kirkko huijaa katsojaa. Kirkko on rakennettu 1600-luvulla ja kirkolla ei ollut varaa kupoliin. Taiteellisesti lahjakas munkki maalasi kattoon perspektiivimaalauksen, joka pettää silmää.  Katsoessasi ylös, niin näyttää, että kirkossa on kupoli. En ottanut harhasta kuvaa, mutta niitä voi ihailla kirkon sivuilla https://santignazio.gesuiti.it/en/

Kirkko on tällä aukiolla.

Vaatimattoman näköinen kirkko ulkoa päin, mutta poikkea sisään ihmettelemään.

Kävin aika monessa kirkossa ja viimeisenä tässä nyt esittelen hauskan yksityiskohdan eräästä kirkosta. Tämä on sellainen turistimagneetti. Tähän paikkaan osuin yömyöhään, kun lähdin Joutsenlampi-baletista pysäkiltä nimeltä Bocca della Verità.  Seuraava aamuna selvittelin mistä oli kyse. Bocca della Verità eli Totuuden suu on Santa Maria in Cosmedin-kirkossa. Totuuden suu on aikoinaan ollut ilmeisesti viemärin kansi ja nyt se on kirkon eteishallissa. Kansanuskon mukaan henkilö, joka on valehdellut tai syyllistynyt muuhun rikokseen, menettää sormensa työntäessään kätensä hahmon suuhun. Sain käteni kokonaisena takaisin 😂 Kirkon ympäristössä oli muutakin historiallista nähtävää paljon, mutta en niistä kirjoittele, mutta laitan pari kuvaa.

Pelottavan näköinenkin on Bocca della Verità

.

Neliskulmainen sataman jumalalle Portanukselle omistettu temppeli.

Januksen kaari

Aika hauska ja ihmeellinen turistien suosima asia on myös eräs avaimenreikä Aventinuksen kukkulalla. Tämä oli mielestäni niin ihmeellinen asia, että oli pakko käydä katsomassa. Maltan ritarikunnan puutarhanportin avaimenreiästä näkee Pietarinkirkon kupolin. Totta ja uskomatonta. Onneksi ei ollut turisteja paljon, joten pystyin kuvankin ottamaan. Kuvan ottaminen ei ollut helppoa, kun avaimenreiän halkaisija oli noin 3 cm.

Kukkulalta avautuu hieno näkymä Rooman keskustaan. Kaunis mukulakivinen polku vie näppärästi kukkulalta alas. Tämä on hieno paikka ja suosittelen täälläkin käymään.

Maisema avaimenreiästä.

Näkymä kukkulalla

Polku alas kaupunkiin.

Minun oli tarkoitus tutustua Trasteveren ja Testaccion kaupunginosiin, mutta mitään pitkää kierrosta en ehtinyt kuitenkaan tehdä. Testacciossa oli kaksi asiaa, mihin halusin tutustua. Toinen oli pyramidi, jonka varakas tuomari Caius Cestius halusi viimeiseksi lepopaikakseen. Pyramidi on päällystetty marmorilla ja ja on 36 metriä korkea. Pyramidi on helppo löytää, kun tulee metrolla, niin pyramidi on melkein heti silmien edessä. Testacciossa on kaunis hautausmaa, jota halusin mennä katsomaan. Hautausmaa on aidattu ja se ei ollut auki, joten sitä en päässyt katsomaan. Täältä löytyy kuvia  https://www.cemeteryrome.it/visit/visite.html

Caius Cestiuksen pyramidi

Muurien ja portin takana on kaunis hautausmaa. Valitettavasti muuri on töhritty 😦 

Trastevere on laaja ja ehdin siellä vain vähän kävellä ja jonkun kuvan ottaa. Ehkä ensikerralla enemmän.

Kuja

Kapeat pienet kujat ja sinne sopiva auto.

Piazza dei Ponziani

Ravintola Trasteveressä

Jostain paikoista, kujista ym. hauskoista ja kauniista asioista otin vain kuvia ja tässä niitä.

Katukaivon kansi

Capitoliumilla kuvaatu pylväs, jonka päällä susi, joka  tarun mukaan imettää Romulusta ja Remusta.

Rooman vanhat aarteet

Maisema ja takana näkyy Colesseum

Kaunis katu

Vaaleanpunainen talo

Talot ja katot

Kaunis katu tämäkin.

Kukkakauppa

Yksi enkeli (ja yksi lintu) Rooman kauneimmalla sillalla Ponte Sant'Angelolla

Pietarinkirkko

Santa Marie Maggioren-kirkko on myös komea.

Maisema Colosseumin vierestä.

Ravintola 

Huomenna laitan vielä pari sanaa matkastani ja jonkun kuvan. Huomiseen.