Lauantai Pariisissa

Hei taas, nyt lauantai jo illassa ja takana 30 885 askelta. Ajelin kyllä metrollakin (pitkät välimatkat), mutta kävellessä näkee paljon. Sää oli hieman sumuinen ja noin 9 astetta lämmintä. Tuossa säässä jaksaa kävellä, eikä ole kesän huolia palamisesta ja nestehukasta. 

Lupasin arvoida hotellin aaamiaisen ja se oli erinomainen. Tarjolla oli monipuolisesti suolaista ja makeaa syötävää. Ranskassa ei monesti ole, kun vaaleaa leipää tarjolla, mutta täälläpä oli. Oli myös monipuolisesti leikkeleitä, kanamunia monessa muodossa ja lettujakin. Lettujen kanssa oli erittäin hyvää vadelmahilloa. Tämä ei ole maksettu mainos 😊

Olin varannut etukäteen lipun Pariisin oopperan rakennukseen (Palais Garnier). Olin ajoissa paikalla ja pian alkoi show. Monella oli valmiiksi ostettuja lippuja. Kello tuli kymmenen ja ei näyttänyt siltä, että paikka olisi aukeamassa.  Pian ilmestyi tyylikäs rouva, joka alkoi ranskaksi selittämään kysyjille. Jotenkin ymmärsin, että klo kymmenen ei paikka aukea. Sitten tuli nuori mies selittämään asiaa. Hän käski odottamaan ja kysyin kuinka kauan. Hän arveli, että noin 20 min. Seuraavaksi tuli uusi tyylikäs rouva selittämään ja hän sanoi, että menee noin kaksi tuntia, koska sisällä on “kamala sotku”. Iltapäivälla sitten pääsin sisälle ja komeahan paikka oli.

Aamupäivälla lähdin pikku kierrokselle. Kävin ensin tavaratalo Lafayetten kattoterassilla. Sieltä on hyvät näkymät ympäri Pariisia. Tänään oli hieman sumuista ja se haittasi hieman näkyvyyttä. Kävin Dianan muistomerkillä Place d’Alman aukiolla. Dianan kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui tunnelissa, jonka tunnelin aukon päällä muistomerkki on.Tämä  Vapauden liekki-muistomerkki on pystytetty alunperin sanomalehti Herald Tribunen satavuotislahjana Ranskalle, koska lehden pääkonttori on Pariisissa. Tämä vapauden liekki on kopio New Yorkin  Vapauden patsaan huipulla sijaitsevasta soihdusta. Dianan muistomerkin siitä tekivät  ne ihmiset, jotka alkoivat tuoda kukkia, Dianan kuvia ym. tälle muistomerkille. Jatkoin matkaa Eiffelille, Hotel des Invalidesille ja sen jälkeen pääsin aamulla peruttuun tutustumaan oopperataloon. Kuvia matkan varrelta

Kuva Lafayetten katolta

Kuva Cacré Couer sumuisessa aamussa

Invalidin kirkko. Kuva ei anna oikeutta upealle kupolille.

Riemukaari kaukaa.

Iltapäivälla lähdin Montmartren mäelle. Ensimmäinen paikka missä oli valtavasti ihmisiä. Olen tällä kirkolla ennekin käynyt ja tällä kävelyllä halusin nähdä Montmartren viininviljelypaikan, josta oli tarinaa uutissa nyt syksyllä. Löysin alueen joka oli melko pieni ja aidat ympärillä, joten en edes kuvaa ottanut. Halusin myös nähdä Moulin de la galette-tuulimyllyn. Se on ainoa käyttökelpoinen tuulimylly ja rakennettu 1760-luvulla. Tuulimylyllä on jauhettu viljaa ja myös puristettu mehut viinirypäleistä. Mylly on yksityisomistuksessa eikä siellä voi turistit käydä. Kävin myös Montmertren hautausmaalla, joka on jäänyt sillan alle. Punainen myllykin oli paikallaan.

Nyt pakkaamaan. Huomenna junalla kohti Nizzaa. Kirjoittelen, miten kuuden tunnin junamatka sujui TGV-junalla. Huomiseen 😊