Siirry pääsisältöön

Brysselin lauantai-ilta ja sunnuntaiaamu

Bruggen jälkeen päätimme lähteä katsomaan Euroopan parlamentin rakennuksia. Euroopan parlamenttirakennus on jakanut mielipiteitä - mestariteos vai lasihirviö? Päätimme ottaa asiasta selvää? Kävelimme sinne läpi puiston, jossa oli letkeä lauantai-illan tunnelma - ihmiset olivat piknikillä ja musiikki soi. Löysimme Euroopan parlamentin ja muitakin ihmisiä oli tullut sitä ihmettelmään. Ei se rakennus Brysselin kaunein ollut, mutta ei ruminkaan.



Jatkoimme matkaa keskustaan illan pimetessä ja kävimme vielä ihastelemassa upeaa aukiota Grand-Placea iltavalaistuksesssa sekä tutustumassa Galeries royales Saint-Hubertiin. Se on lasikattoinen kauppagalleria, jossa on hienoja liikkeitä. Gallerian vieressä on Ilot sacré (pyhä saari), jossa talojen tiilijulkisivut ja päädyt ovat 1600-luvulta. Paikka on täynnä ravintoloita ja tuoksu kadulla oli mahtava. Tunnelma myös. Alueella on aiemmin ollut tori ja katujen nimet kertovat siitä: sillikatu (Rue des Harengs), teurastajien katu  (Rue des Bouchers) jne.


Ilta saapuu Brysseliin

Ilot sacré

Emme käyttäneet lähiliikennettä ollenkaan, vaan kävelimme paikasta toiseen. Minusta se on hyvä tapa tustustua pieniin kaupunkeihin - hyvät kengät vaan mukaan.  Olen onneksi jo oppinut kävelemään rauhallisesti ja katsomaan ympärilleni. Alkuaikoina vauhtini oli kova, koska piti nähdä paljon, mutta taisi siinä hoppuillessa jäädä joitain hienoja juttuja näkemättä. Nyt, kun kuljen hiljempaa, näen mukavia kauniita yksityiskohtia, joita on mukava kuvata.


Kun kulkee hitaammin, voi löytää kauneutta -parveke




Kun kulkee hitaammin , voi löytää rauhallisen ja viihtyisän kahvilan

Brysselin suklaakaupat ovat kerrassaan hienot. Taidokkaita suklaita, upeita paketteja ja suklaatuotteiden määrä on mahdoton. Vaikea valita vähän ostettavaa. Useassa suklaakaupassa tarjotaan myös maistiaisia. Suklaa oli hyvää, jotkut ehkä liian makeita. Pääsiäismunia oli myös tarjolla monenkokoista, -makuista ja -väristä. 




Sunnuntai ja lähtöpäivä saapui. Valitettavasti. Tutkittavaa olisi vielä Brysselissä ja lähiympäristössä ollut, mutta ei voi mitään. Tanja lähti jo aamupäivällä ja minä kävin vielä tutustumassa pariin hauskaan juttuun. Brysselin sunnuntaisia kirpputoreja mainostettiin opaskirjassa ja lähdin käymään Jeu-de-Ballessa Marollesissa. Kävelymatka hotellilta sinnekin. Torilla oli paljon myyjiä ja ihmisiä oli myös paljon  etsimässä itselleen aarteita. Kävin myös katsomassa (Porte de Hal) Brysselin keskiaikaisesta muurista (1300-l) jäljellä olevaan komeaan portin sekä mahtavaan Oikeuspalatsiin (remontisssa).  Kävelyn lopuksi kävin ostamassa ranskalaiset perunat Marollesisin suosituimmalta ranskanperunakioskilta Fritkot de la Chapellelta. Kioskin ranskalaiset ovat saaneet hyvän arvostelun Tripadvisorissa. Halvat oli - noin 3 € majoneesilla. No, en juuri syö ranskalaisia, niin en ole oikea henkilö niitä arvioimaan. Rapeita olivat - sen voin sanoa. Belgiassa pitäisi syödä vohveleita, ostereita, simpukoita ja juoda olutta. Nämä ehkä sitten toisella kertaa...




Kirpputori 

Porte de Hal

Vanha ja kaunis talo Marollesissa

Ranskalaisia majoneesilla

Tässä tarinani neljästä päivästä Belgiassa ja Luxemburgisssa. Hotellimme Bedford  https://www.hotelbedford.be/ oli hyvällä paikalla Rue du Midi. Siitä oli noin 10 minuutin matka keskusrautatieasemalle (Gare Centrale) ja Grand Placelle myös. Manneken-Pis on noin viiden minuutin kävelymatkan päässä. Hotellihuone oli siisti ja iso, siellä oli jääkaappi ja vuode sekä vuodevaatteet olivat ihanan unettavat. Aamiainen oli hyvä. Hintakin oli mielestäni kohtuullinen. Ja tietysti oli hienoa, kun tuli kutsutuksi Madam 😊 Belgiassa oli ystävällisiä ihmisiä ja mukava tunnelma. Iltakoneella Finnair sitten lennätti minut kotiin ajoissa ja turvallisesti. Tanja oli taas kerran hyvää matkaseuraa ja hyvä kartanlukija 😍

Hotellin aamupala



Kotia kohti Finnairilla auringon laskiessa


Seuraava lomamatka ei ole vielä tiedossa. Kesällä viimeistään täytyy jossain piipahtaa.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Arrivederci Roma!

Hei!  Vielä jokunen sana Rooman matkalta! Minulle on matkalla tärkeää majoituksen sijainti kaupungissa. Valitsen yleensä hotellin kaupungista niin, että kävellen pääsee keskustaan ja monelle kohteelle, joihin on tarkoitus tutustua. Olin siis Birgittalaisluostarin vierastalossa. Vierastalo oli erittäin hyvällä paikalla. Hinta oli kohtuullinen ja majoituksen palvelut minulle riittävät ja sopivat. Lisäksi palvelu oli joustavaa ja hyvää-  nunnat olivat ystävällisiä ja auttavaisia (jos oli ongelmaa). Aamiainen oli minulle riittävä - leipää, leikkeleitä, tuoremehua, jugurttia, maissihiutaleita ja kahvia. Ihanalla kattoterassilla oli mukava istuskella suunnittelemassa seuraavaa päivää sekä ihan vain istuskella katselemassa ja kuuntelemassa Rooman ääniä. Lähdin kotia kohti iltapäivällä. Maksaessani laskua minulle vielä tarjoiltiin lähtöeväät 😊 Aula Aamiainen Terassi Lähtöeväät: leipää lihatäytteellä, lasi punaviiniä 😊ja kaksi hedelmää. Minulle kerrottiin, että se on nespolo (italiaa...

Sunnuntai Roomassa

Sunnuntaina aamupäivällä kävin katsomassa, että pääsisinkö Pietarin kirkkoon lyhyellä jonotuksella. Jono oli pitkä ja en jäänyt jonottamaan.  Olin suunnitellut käyväni kirkossa, jossa on New Yorkin Waldorf Astoria-hotellin entiset kristallikruunut. Tätä kirkkoa - Santi Giovanni e Paoloa on kehuttu kauniiksi. Se sijaitsee Celion-kukkalalla lähellä Colosseumia. Lähdin metrolla kohti Colosseumia. Metroasemalla sain ohjeita "vartijalta". Minun laukkuni yksi vetoketjuista oli auki (koska join vettä ja pullo oli vielä kädessäni). "Vartija" puhui italiaa ja näytti laukkuani. En tajunnut mitään hänen puheestaan. Koska en tajunnut -hän tuli ja laittoi vetoketjun kiinni sekä otti vielä kädestäni kiinni ja laittoi käteni laukun vetoketjun päälle. Sitten hän oli tyytyväinen. Seuraavaksi "vartija" otti toisen naisen kohteekseen ja sama ohjeistus toistui.  Itse asiassa kuljen aina juuri noin - vetoketjut kiinni ja käsi vielä vetoketjujen päällä. Kännykkä ja rahapussi ov...

Rooma ja tämän reissun viimeinen päivä

Tämän Rooman-reissun viimeinen päivä on tullut. Olen pyytänyt päästä aamiaiselle jo kello 7.00 (yleensä aamiainen on 8.00 - 9.00). Tarkoitus olisi olla ennen kahdeksaa jonottamassa Pietarin kirkkoon. Olin jonottamassa noin 7.40 ja minua ennen oli jo ihan kunnon jono. Jono liikkui nopeasti ja noin 8.30 olin kirkon sisällä. Mielestäni tämä kirkko on vaikuttava ja kaunis. Kirkon pituus on 218,7 metriä ja kirkkoon mahtuu 60 000 ihmistä. Kirkko on kupolin kohdalta noin 136,5 metriä korkea ja kupolin läpimitta on 42.56 metriä. Onneksi kirkko on iso, niin ei tule ahdasta. Kirkkoon tullessa oikealla on kuuluisa Michelangelon vuonna 1499 tekemä pietà, jossa Neitsyt Maria pitää sylissään kuollutta Jeesusta.  Kirkossa on Pyhän Pietarin patsas, jota ennen on vierailijat päässeet koskettamaan. Pietarin varpaat ovat koskettelusta kuluneet ja nyt eivät vierailijat pääse koskettamaan Pyhää Pietaria. Itsekkin olen joskus Pietarin varpaita hipaissut. Valokuvasta voi nähdä, miten oikea jalkaterä on k...