Siirry pääsisältöön

Zürich

Hei, vihdoin on loma alkanut ja pääsin lähtemään matkalle. Lensin aamulla Zürichiin. En ole koskaan käynyt Sveitsissä, siksi tänne siis. Toinen syy tulla Zürichiin on Liechtenstein, jonne on täältä helppo poiketa käymään.

Zürichin lentokentältä pääsee näppärästi junalla keskustaan. Lipun (6.80 CHF) saa automaatista. Matka kestää noin 15 minuuttia päärautatieasemalle. Rautatieasema on melkoisen suuri - laitureita oli ainakin 44.  Täällä Sveitsissä on siis valuuttana Sveitsin frangi, mutta esim. museoissa
/kirkoissa pääsymaksun voi maksaa myös euroilla tai amerikan dollareilla. Toisessa kirkossa, jossa kävin ei käynyt kuin käteinen raha, mikä oli mielestäni aikas outoa vuonna 2019.  Liechtensteissä on valuuttana myös Sveitsin frangi.

Olinkin jo etukäteen suunnittelut poikkeavani kahdessa kirkossa ja niin teinkin. Ensin meni Fraumunsterin kirkkoon katsomaan Marc Chagalin lasimaalauksia, jotka olivat kovin kauniit. Kuvaa en ottanut, koska se ei ollut sallittua. Melkein Fraumunsterin vieressä oli toinen kirkko Grossmunster, jossa on kaksi tornia. Toiseen torniin pääsi kiipeämään ja niinhän minä kapusin 187 rappusta ylös ihailemaan maisemia. Hienot olivat maisemat.

Muuta ihmeellistä en tehnyt, kuin vain kävelin ympäri kaupunkia ja kuvailin kauniita asioita. Päivä oli hieno myös sään suhteen. Lämpöä 20 - 24 asteen välillä ja mukava pieni vilvoittava tuuli. Tätä kirjoittaessa huomaan, että ulkona sataa ja ukkostaa.

Hauskan asian huomasin, kun olin ylittämässä raitiotievaunun kiskoja. Jalankulkijoille oli liikennevalot, mutta ne eivät koskeneet raitiotievaunukiskojen ylitystä. Siellä oli kaksi miestä keltaisissa huomioliiveissä näyttämässä jalankulkijoille, että koska on sopivaa ylittää ja koska ei. Ja niinhän me tietysti tehtiin. Hieman historiallista.


Kahvi-hetki oli päivän kohokohta. Kävin kahvilla Sprungli-kahvilassa https://www.spruengli.ch/de/  Jotenkin tykkään täkäläisestä tyylistä kahvilassa (Ranskassa myös toimittiin näin).  Tapahtumat etenivät kahvilassa näin: turisti menee tilaamaan tiskiltä kahvia. Tarjoilija sanoo turistille: madam valitsee vain pöydän ja me tulemme kysymään mitä te haluatte ottaa. Madam meni pöytään ja teki tilauksen tarjoilijalle, joka pian toikin kahvin, leivoksen ja veden. Madam nautti pöydän antimet, pyysi laskun ja maksoi. Tarjoilija oli erittäin kohtelias ja hymyili. Hän vei astiat pois.  Madam lähti hymyillen ja tyytyväisenä kahvilasta. Madamen mielestä joskus on vaan niin mukavaa, kun saa palvelua ja vielä hyvää palvelua. Madam muistuttaa lukijoita, että toki tämä palvelu myös näkyy laskussa.

Kesäretki jatkuu...



Kirkon tornista oli tällaiset näkymät



Kyllä tietää missä maassa on 

Hauska sininen erkkeri

Tämäkin kuva kirkon tornista

Nämä oransseissa liiveissä olevat miehet ohjaavat jalankulkijoiden kadunylityksessä.

Sininen ratikka sinisen keskellä

Tornit, joista hienot näköalat koko kaupunkiin

Tornista tämäkin kuva


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Arrivederci Roma!

Hei!  Vielä jokunen sana Rooman matkalta! Minulle on matkalla tärkeää majoituksen sijainti kaupungissa. Valitsen yleensä hotellin kaupungista niin, että kävellen pääsee keskustaan ja monelle kohteelle, joihin on tarkoitus tutustua. Olin siis Birgittalaisluostarin vierastalossa. Vierastalo oli erittäin hyvällä paikalla. Hinta oli kohtuullinen ja majoituksen palvelut minulle riittävät ja sopivat. Lisäksi palvelu oli joustavaa ja hyvää-  nunnat olivat ystävällisiä ja auttavaisia (jos oli ongelmaa). Aamiainen oli minulle riittävä - leipää, leikkeleitä, tuoremehua, jugurttia, maissihiutaleita ja kahvia. Ihanalla kattoterassilla oli mukava istuskella suunnittelemassa seuraavaa päivää sekä ihan vain istuskella katselemassa ja kuuntelemassa Rooman ääniä. Lähdin kotia kohti iltapäivällä. Maksaessani laskua minulle vielä tarjoiltiin lähtöeväät 😊 Aula Aamiainen Terassi Lähtöeväät: leipää lihatäytteellä, lasi punaviiniä 😊ja kaksi hedelmää. Minulle kerrottiin, että se on nespolo (italiaa...

Sunnuntai Roomassa

Sunnuntaina aamupäivällä kävin katsomassa, että pääsisinkö Pietarin kirkkoon lyhyellä jonotuksella. Jono oli pitkä ja en jäänyt jonottamaan.  Olin suunnitellut käyväni kirkossa, jossa on New Yorkin Waldorf Astoria-hotellin entiset kristallikruunut. Tätä kirkkoa - Santi Giovanni e Paoloa on kehuttu kauniiksi. Se sijaitsee Celion-kukkalalla lähellä Colosseumia. Lähdin metrolla kohti Colosseumia. Metroasemalla sain ohjeita "vartijalta". Minun laukkuni yksi vetoketjuista oli auki (koska join vettä ja pullo oli vielä kädessäni). "Vartija" puhui italiaa ja näytti laukkuani. En tajunnut mitään hänen puheestaan. Koska en tajunnut -hän tuli ja laittoi vetoketjun kiinni sekä otti vielä kädestäni kiinni ja laittoi käteni laukun vetoketjun päälle. Sitten hän oli tyytyväinen. Seuraavaksi "vartija" otti toisen naisen kohteekseen ja sama ohjeistus toistui.  Itse asiassa kuljen aina juuri noin - vetoketjut kiinni ja käsi vielä vetoketjujen päällä. Kännykkä ja rahapussi ov...

Rooma ja tämän reissun viimeinen päivä

Tämän Rooman-reissun viimeinen päivä on tullut. Olen pyytänyt päästä aamiaiselle jo kello 7.00 (yleensä aamiainen on 8.00 - 9.00). Tarkoitus olisi olla ennen kahdeksaa jonottamassa Pietarin kirkkoon. Olin jonottamassa noin 7.40 ja minua ennen oli jo ihan kunnon jono. Jono liikkui nopeasti ja noin 8.30 olin kirkon sisällä. Mielestäni tämä kirkko on vaikuttava ja kaunis. Kirkon pituus on 218,7 metriä ja kirkkoon mahtuu 60 000 ihmistä. Kirkko on kupolin kohdalta noin 136,5 metriä korkea ja kupolin läpimitta on 42.56 metriä. Onneksi kirkko on iso, niin ei tule ahdasta. Kirkkoon tullessa oikealla on kuuluisa Michelangelon vuonna 1499 tekemä pietà, jossa Neitsyt Maria pitää sylissään kuollutta Jeesusta.  Kirkossa on Pyhän Pietarin patsas, jota ennen on vierailijat päässeet koskettamaan. Pietarin varpaat ovat koskettelusta kuluneet ja nyt eivät vierailijat pääse koskettamaan Pyhää Pietaria. Itsekkin olen joskus Pietarin varpaita hipaissut. Valokuvasta voi nähdä, miten oikea jalkaterä on k...