Siirry pääsisältöön

Nizza 2025 osa 2



Tarina jatkuu…

Olin päättänyt lähteä käymään Sanremossa. Sanremo on Italian puolella ja moni tietääkin Sanremon laulukilpailun, rallin ja ehkäpä myös kasinon. Junalla pääsee kätevästi Sanremoon. Vaihdoin junaa Italian puolella Ventimigliassa, joka on noin seitsemän kilometrin päässä Ranskan ja Italian rajalta. Sanremossa halusin käydä Villa Nobelissa, joka on ollut aikoinaan Alferd Nobelin omistuksessa. Valitettavasti Villa Nobel olikin suljettu (googleen ei voi aina luottaa). Nobel oli menestynyt liikemies, joka mm. keksi dynamiitin. Nobelilla oli siis varaa ostaa hieno talo Sanremosta meren rannalta ja vielä jäi rahaa säätiöön, joka edelleen jakaa kuuluisia Nobelin palkintoja.  Katso lisää Nobelin talosta https://villanobel.it/ 

Aidan raosta otettu kuva Nobelin talosta

Nobel on saanut oman kadun Sanremossa

Toinen suunniteltu kohde oli Sanremon kasino ja lähdin meren rantaa pitkin kohti kasinoa. Hienoja maisemia oli matkan varrella.








Löysin kasinon, kuvasin sen ja jatkoin matkaa kapeita katuja pitkin.

Sanremon kasino

Pulut välipalalla

Hiljainen katu

Värikkäitä taloja Sanremossa

Hyvä sato tulossa

Seuraavaksi lähdin junalla Ventimigliaan. Tämän kaupungin kauneutta oli minulle kehuttu, joten sinne siis.  Juna-asema oli keskustassa ja asema-aukiolta näkyi meri. Lähdin kohti merta ja siellähän oli paikalliset markkinat. Tarjolla oli kippoja ja kuppeja sekä vaatteita, laukkuja ja italialaisia herkkuja mm. juustoja, aurinkokuivattuja tomaatteja ja makkaroita.
Markkinat

Kävelin Ventimiglian rannassa ja juna-aseman lähikaduilla. Italiassa on aina pakko syödä jäätelöä. Jäätelö jäi kuvaamatta, mutta oli herkullista. Ilta alkoi jo hämärtymään, niin lähdin kohti Nizzaa. Vähän lyhyeksi jäi vierailu Ventimigliassa, mutta ainahan voi palata.

Suojatie 😂

Värikkäitä taloja rinteessä Ventimigliassa

Meri näkyi, kun jonkun askeleen oli juna-asemalta ottanut

Meri ja risteilyalus

Ventimiglia

Seuraavana päivänä lähdin Nizzan kukkuloille kävellen kohti Henri Matissen museota. Päivälle oli luvattu sadekuuroja ja aamulla taivas oli aika tumma. Onneksi sadepilvet hävisivät ja päivästä tuli aurinkoinen ja lämmin. Kävelymatkalla oli hienoja maisemia ja portaita 😂

Aamulla taivas näytti aika uhkaavalta hotellin ikkunasta

Portaita

Maisema kukkulalta



Museorakennus on talossa jossa Matisse asui elämänsä viimeiset vuosikymmenet. Museossa oli maalauksia, piirustuksia, veistoksia, valokuvia ja kirjakokoelma, jonka Matisse oli kuvittanut.

Matisse-museo

Tästä taulusta pidin kovasti

Matisse-museon jälkeen kävin viereisessä arkeologisessa  museossa ja läheisillä raunioilla. Rauniot ovat peräisin Rooman valtakunnan ajalta, jolloin täällä oli alueen pääkaupunki. 


Rauniot
Raunioiden jälkeen kävin vielä lähellä olevalla Cimiezin luostarin puutarhassa ja hautausmaalla. Hautausmaalle on haudattu mm. Matisse. Hautausmaa on perin viehättävän näköinen, pieni ja hieman sokkeloinen. Suosittelen käymään. 

Vähän loivemmat portaat 👍

Vanha luostari

Tämän jälkeen lähdin luostarin puutarhaan. Marraskuussa ruusut eivät enää kuki loistokkaasti, mutta puutarha oli kovasti minun mieleeni. Suosittelen käymään.

Kuva puutarhasta vanhaan luostariin päin

Puutarhasta oli hienot näkymät ylös kukkuloille ja alas laaksoon

Syksyinen puutarha

Kaunista

Hienot maisemat kaupunkiin ja merelle





Ovi puutarhassa

Vielä yksi päivä jäljellä. Lento lähti illalla, joten sunnuntainakin vielä ehti katselemaan ja kuvailemaan. Palaan kirjoittamaan vielä…

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Arrivederci Roma!

Hei!  Vielä jokunen sana Rooman matkalta! Minulle on matkalla tärkeää majoituksen sijainti kaupungissa. Valitsen yleensä hotellin kaupungista niin, että kävellen pääsee keskustaan ja monelle kohteelle, joihin on tarkoitus tutustua. Olin siis Birgittalaisluostarin vierastalossa. Vierastalo oli erittäin hyvällä paikalla. Hinta oli kohtuullinen ja majoituksen palvelut minulle riittävät ja sopivat. Lisäksi palvelu oli joustavaa ja hyvää-  nunnat olivat ystävällisiä ja auttavaisia (jos oli ongelmaa). Aamiainen oli minulle riittävä - leipää, leikkeleitä, tuoremehua, jugurttia, maissihiutaleita ja kahvia. Ihanalla kattoterassilla oli mukava istuskella suunnittelemassa seuraavaa päivää sekä ihan vain istuskella katselemassa ja kuuntelemassa Rooman ääniä. Lähdin kotia kohti iltapäivällä. Maksaessani laskua minulle vielä tarjoiltiin lähtöeväät 😊 Aula Aamiainen Terassi Lähtöeväät: leipää lihatäytteellä, lasi punaviiniä 😊ja kaksi hedelmää. Minulle kerrottiin, että se on nespolo (italiaa...

Kouluvierailu ja hindutemppeli tostaina

Hei, Hieno päivä oli tänäänkin 😊 Aloitettiin aamu kouluvierailulla ja vastaanotto oli taas hieno 😊 Entiset oppilaat olivat tehneet hienon tervetuloa kyltin. Kiersimme luokkia ja lapset esiintyivät meille, vaikka se taisi jännittää kovin.. Mekin esiinnyimme lapsille "Jos sun lysti on" ja saimme lapset mukaan taputtamaan käsiä ja tömistämään jalkoja. Koululuokat olivat pieniä ja melko viileitä - osalla lapsista oli pipo päässä. Kova kurikin näytti luokissa olevan. Jotenkin meidän tapaamisen tärkeyttä kuvasi se, että koululaisilla olisi ollut vapaapäivä, mutta lähes kaikki tulivat kouluun ja meitä tapaamaan.  Iltapäivällä vierailimme hindu-temppelissä. Temppelissä kuljetaan paljin jaloin ja jätimme kenkämme kenkä-narikkaan. Kiersimme ympäri sokkeloista temppeliä. Temppelissä oli paljon kuvia ja patsaita. Osa oli kauniita ja osa patsaista oli pelottavan näköisiä; irvisteleviä naamoja, käärmeitä yms.  Tänään perjantaina lensimme takaisin Delhiin ja huomenna aamulla ...

Rooma ja tämän reissun viimeinen päivä

Tämän Rooman-reissun viimeinen päivä on tullut. Olen pyytänyt päästä aamiaiselle jo kello 7.00 (yleensä aamiainen on 8.00 - 9.00). Tarkoitus olisi olla ennen kahdeksaa jonottamassa Pietarin kirkkoon. Olin jonottamassa noin 7.40 ja minua ennen oli jo ihan kunnon jono. Jono liikkui nopeasti ja noin 8.30 olin kirkon sisällä. Mielestäni tämä kirkko on vaikuttava ja kaunis. Kirkon pituus on 218,7 metriä ja kirkkoon mahtuu 60 000 ihmistä. Kirkko on kupolin kohdalta noin 136,5 metriä korkea ja kupolin läpimitta on 42.56 metriä. Onneksi kirkko on iso, niin ei tule ahdasta. Kirkkoon tullessa oikealla on kuuluisa Michelangelon vuonna 1499 tekemä pietà, jossa Neitsyt Maria pitää sylissään kuollutta Jeesusta.  Kirkossa on Pyhän Pietarin patsas, jota ennen on vierailijat päässeet koskettamaan. Pietarin varpaat ovat koskettelusta kuluneet ja nyt eivät vierailijat pääse koskettamaan Pyhää Pietaria. Itsekkin olen joskus Pietarin varpaita hipaissut. Valokuvasta voi nähdä, miten oikea jalkaterä on k...